perjantai 23. marraskuuta 2018

14. joulukuuta

"

Tonttukirjaa katseltuani ("Tonttujen" eli pikemminkin tonttumaisuuden aika ei ole ohi)

Katselin tässä kirjaa Tontun vuosi, jossa esiteltiin erilaisia tonttuja ja tonttutarinoita mutta kovin lyhyesti mainiten, mielenkiintoinen kyllä, vanhoja hyvähenkisiä asioita mainittu, muttei tonttu niiden selitykseksi tunnu istuvan vaan eläimet, paikkojen sopivuus tiettyihin tekemisiin, asioiden vaalimisen vaatimukset, viihtyminen tietyissä askareissa, vahat hyvin mietityt monelle sopivat elämän askareet, uskontokin ja vanhat ihmiset, jotka pitävät jostakin tekemisestä, sekä vielä kulttuurin toive jostakin (tonttukallio järjenkaipuisten joukolle). Mutta ylipäätään tuli mieleen sellaiset asiat kuin vanha maatila, elämänmeno vuodenaikojen kanssa, luonnon tapahtumat, vanha viisaus elämänvalintojen tekemisestä - sellaista mitä ennen oli mutta mitä nyt ei tunnuta niin osaavan, mutta onko se pikemminkin, että nyt on kaikki liiaksdi samassa sen sijaan, etteivät viihtyiosi omin päin omissa mielitekemisissään ja oppisi niistä kaikenlaista ihan kivasti. Joistakin taloista kertovista tonttutarinoista tuli mieleen, että onko talo ollut kamalan suojattu, kamalan arvostettu, ja se vain ilmentynyt noin, tonttuna tai tonttujen arvostuksena, eli ettei eheys ollutkaan tontuista vaan siitä, että laajalti haluttiin moinen maatila,ammattilainen tms ja niin sellaiselle oli tila, jos tuo henkilö oli aina viihtynyt juuri niissä askareissa, jos oli luotettavasti hyvä ammattilainen juuri siinä, mitä kaivattiin, ja opetti sitä muillekin. Tonttutarinoista jälkimauksi jäi, että kaikki prakaa, ei ole hyvä miettiä tonttuja, mutta voiko olla, että tontuista on kiinnostunut koko maailma tai ainakin kovin moni ja niin vakiona pysyvien olosuhteiden luoma suoja jää pois ja pois jää myöskin perusosaamisen tuoma sama meininki, edes puhe samoista asioista, kuten esim. kerran näin bolivialaisen lehmän vai olivatkohan sonneja kuvan ja ne olivat kuin titaaneja tms, mahtaa olla navetta ihan eri juttu Boliviassa, vaikka tavalaan on varmaan samaakin. Niin siltä kuulostaa, että vaikak peruysjutut olisivat eri, niin tonttuaihe kiinnostaa, ihmiset haluaisivat tonttumaisia asioita tai tonttuja elämäänsä ja niin noiden taitojen opettamienn muilleloisi niihin tilaa itsellekin, luulen. Mutta asioista, esim.otntuista kertominen on ihan eri juttu kuin sen opettaminen että miten saan nuo asiat mahdollisiksi omassa elämässäni. Luulen, ett kun joku harrastaa jotakin innolla, aina uusin mielin, aina uutta kivaa siitä kesien, kivalla tavalla sovussa ympäröivän maailman kanssa,niin hän samalla luo itselleen tilaa siihen, itselleen lokeron, jossa harrastaa noita, olla tuon aihepiirin tukipylväs, innokas kannattaja, pitää nuo hyvät puolet ja nuo tekemiset elämässään. Ja sitten jos joskus ei enää sitä samaa jaksa, niin kiinnostus haipuu vähemmälle, vaihtuu muihin aiheisiin, mutta jotakin tuosta yhteisöllisyydestä jää, sosiaalista osaamista, käsitystä harrastuneisuuden paikasta maailmassa, käsitystä siitä, että mihin itse ihmisen sopii ja miten löytää itselleen paikkansa.

Muullekinmaailmalle opettamisesta yksi kai onnistunut yritykseni, tai pikemminkina ika monta saman aiheen eri pulista: http://picturesfrommyhome.blogspot.com/2018/07/contact-with-nature.html

Aiempi tonttuaiheinen kirjoitukseni   http://asiakkaanavain.blogspot.com/2017/11/tonttu-maalla.html

24. 9. 2018   Tonttuja en ole harrastanut mutta mielestäni monet blogini tarjoavat teitä parempaan tunteidenmukaisempaan elämään, esim. nämä kaksi, missä on tonttukirja-aiheinen kirjoitukseni, sekä tuo kolmas englanninkielinen blogi, mihin on tuo yo linkki. Lisäksi on blogi haaveammattiin vaihtamisen ohjeita, engl. blogi tunteidenmukaisesta vapaa-ajasta työhön ja pintoihin, blogi tunteet ja käsityöt yms, blogeja taiteiden taitojen oppimisesta mm musiikista, ja jotakin luonnostakin: katso profiilini blogilista, johon pääset nimeäni tai kuvaani klikkaamalla.

25.9.2018   Tonttumaisinta (suojattua kuin talon, josa on tonttuja) viihtyvyyteni on ollut ihan tavallisissa jutuissa, joita olen tehnyt ihan tavallisella tavalla mutta jotka itselleni ovat olleen jotenkin isoja vapaa-ajan juttuja. Kai sellaisia, joista muut sanovat, että tee vain, ihan hyvä, mutteivät mitään sen kummempaa. Voivartko vanhan ajan tonttumaiset viihtyvyydet myös olla tuollaisia tavallisia juttuja,joita on joku tehnyt tavanomaisella tavalla mutta pitänyt niitä kivoina tekemisinä? Ja tuo jos tonttuja ei ole, niin onko tonttuuviittaus jäänyt vain vanhan ajan maatiloihin yms vai onko sitä osattu yleistää muuhunkin kuin mökkeilyyn? Tuo toinen tonttukirja kai osasi. Jos tuontapaista viihtyvyyttä moni kaipaa, niin onko maailman kansainvälistyessä mahdollinen aiheesta kiinnostuneiden joukko tuhatkertaiselsta ihmismäärästä esim. opintojen lyyttäämät; vaikkei toki koko maailma, luulen? Eli tarttis tosiaan osata selittää yleisellä tasolla ja nykymaailman sekä kulttuuri- ja ilmastoerojen kannnalta.

5.10.2018   Tämän suomenkielisen tonttuaiheisen kirjoituksen teinohimennen, ihan kuten useimmat tekstini, mutta kun käänsi sen englanniksi http://learntalents.blogspot.com/2018/09/gnomes-or-more-likelily-doing-things-in.html , niin jäin aiheeseen kiinni useaksi vuorokaudeksi - kai siksi, että osasta maailmaa puuttuu hyvähenkisiä juttuja, joita hakevat saduista. Samaten suomenkielisissä tonttutarinoissa mättää se, että lukija/kuulija heijastaa niihin omia hyvän elämän toiveitaan ja omaa elämänviisauttaan, ja oikeastaan oelttaa tavalliseen tapaan sadun päättyvänsdiihen, että lukijalle kerrotaan, miten tuota aihetta voi nykymaailmassa harrastaa, kaupungissakin, ja kun ei kerrota moista neuvoa, niin kadottaa otteen elämänviisauteensa. Mistä syystä kirjoitin tämän tekstin, hyvähenkisten asioiden tuomisesta arkeen.

Luulen myös, että tonttuaiheeseen tavallaan sopisi linkii parantamisaiheiseen blogiini http://parantamisesta.blogspot.fi Tervola-nimen myötä tulleita vaikutelmia parantamisesta: Katso vaivasi karkeasti luokiteltuna tummennetuin kirjaimin hakemistosta ja lue sitä vastaavat kohdat viereisistä sadan kohdan kokoelmista, lukeminen riittää, ei lääkkeitä tms hoitoja vaan ohjeet ovat terveisiin elämäntapoihin vertaamalla syntyneitä.

6.10.2018   Joistakin jopa jouluaiheisista tonttuaiheisista taideteoksista tai saduista jää kai toisaalta rauhaisa ja toisaalta särähtävä olo, kuin ne eivät toisi niin onekkuutta kuin tonttuaihe tuntuu lupaavan ja joulu. Silloin on kai taiteilija koettanut hetkellisesti yleistää pienen mittakaavan rauhallisuuden esim. kotielämän merkeissä joksikin laajemmaksi sosiaaliseksi ilmiöksi, mitä se ei kuitenkaan ole. Laajemmin vaikuttaisi muiden ihmisten ja eläinten viehtymys samanlaisiim tekemisiin, samantaiseen elämään ja taipumus pitää sitä hyvänä valintana yhteisössä. Laajemman yhteisön rauhallisuus liittyy yleensä sen harmoaniaan: aleekirjoitetaan sen elämäntapa,pidetään sitä mielekkäänä, sen järjestelyjä hyvinä, kaikki pitävät.  Se liittyy siis yhteiseen sivistykseen, joka osaa perustella nuo asiat ja elämäntavan yleensä, vähän niin kuin pääkaupunkiseudulla koetaan akjateeminen sivistys. Yhteiskunnan järjestelyissä onolennaista tervehenkisyys, vastuuntuntoisuus ja vapaus sekä taito elää tervehenkisen verran sovussa. Jotakin iloa tähän olisi varmaan kin ohheistani http://healthilymoral.blogspot.com/2011/08/world-is-of-love.html ja http://opisuomalaisuus.blogspot.com/2013/11/ela-ja-anna-toisten-elaa.html . Tähän voisi olla iloa myös paratiisiteoriastani http://2013paradise.blogspot.com/2017/08/basics-of-my-paradise-theory.html (katso itse e-kirja). Harmonia laajemmassa yhteiskunnassa auttaa setvimään ihmissuhteiden hankaluudet ilman, että jotakin jää hampaankoloon. 

11. lokakuuta 2018   http://eraopasaihe.blogspot.com/2018/10/asuinmiljoon-ja-luonnon-paikkojen.html

16. lokakuuta 2018   Juutuin tähän mennessäkolmeksi viikoksi englanninkieliseen versioon tästä aiheesta http://learntalents.blogspot.com/2018/09/gnomes-or-more-likelily-doing-things-in.html , missä on jo monen monta lisähuomiota, mitkä minkinlaisia. Voikohan olla, että suomalaisten oletetaan kuuluvan elää joulutontun tapaan eikä tavallista työelämää, kun joulupukin koti Korvatunturilla on kuitenkin kuuluisa ulkomaista myöten? Että on ikään kuin kamalan suuri tilaus suomalaisille joulutontuille,jotka tekevät lahjojakoko vuoden, mikä mitrenkin monta, joku kai vain muutaman.
Työelämästä siinä tällainen huomio (siis muihin kuin joulutonttuihin juuri liittyen):
"14. October 2018   When someone reads gnome tales and is fascinated by them, he/she typically thinks of what is nice to do in life, what are good nice ways of doing and living. So he /she is pondering about what is good life and what kinds of things to do fascinate him/her. So it is his/her place in the world that he/she ponders about: the things he/she would like as his/her work for tens of years propably,and the place in the society that he/she would be satisfied with, find his/her life comfortable and nice, enjoy it and be in harmony with the demands of the world. So it is a big thing,possible first in dreaming and then in hobbies, short jobs and as the final profession that he/she adapts to, transforms to be alike the job. And there is lightness in such ways of doing: the person has found his/her place in the wolrd, his/her own areas of life and his/her good pleasant well working ways of doing and living, in harmony with traditions which now serve to rise the skill level in doing and in ways ofliving higher than the individual alone usually can."

4. marraskuuta 2018   Käsityötaidoista blogissani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi

14. joulukuuta 2018   Miten tonttumaiselle elämälle sitten voi saada tilaa nykymaailmassa? Jos tonttumaista elämää haluaa vain silloin tällöin, niin hyvä vaihtoehto ovat kivat harrastukset ja kotona tehtävissä käsitöissä & ruuanlaitossa tarvikkeiden hankinnan osalta kyllin halvat kauppojen tarjoukset (eri asia kuin ale) (: hyvää halvalla ja siksi myy hyvin ja siksi kauppias voi sen tarjota halvemmalla). "Elä ja anna toisten elää"-ohje tuo tilaa olla oma itsensä vaikka muilla on kullakin omat toiveensa ja yhteiskunnassa yhteiskuntakelpoisuuden vaatrimus. Jos taas haluaisi kokoaikaisesti jotain tonttumaista, niin sen luonnollinen uoma olisi olla ammatti ja ammattiin tarvitaan ammattitaoto (ks. Haaveammattiin-blogini http://nopeaoppisuus.blogspot.fi ),arvot tuota ammattia tukevat ja tuota ammattia arvostava ympäristö, mikä usein tarkoittaa muuttoa paikkakunnalle, jonka vetonaulat ovat sentyyppisiä ja kulttuuri hengenheimolaisesi. Kaikki tonttuilu ei ole tuottavan ammatin tapaista, mutta tonttuilulla on usein oma viisautensa, joka yleensö liittyy hyvän elämän järjestämiseen yhteisössä viisaasti taio perinteiden vaalimiseen, jolloin tonttumaisuuksia harrastavalla voi olla paikkansa siksi, että esim. on kiva tarjota lapsille mahdollisuuksia tutustua perinteisiin tai kivaa puuhaa, jolloin tontulla on siinä paikka, jonkinlainen suoja, harrastusympäristö, ja osaavuutensa ja hyväätekevyytensä myöträ asemaa sen verran kuin on viisas. Yleensä eri tekemiset vaativat tilansa, ajan omistamista niille ja rauhan, usein myös arvostavan ympäristön, ja niin etenkin taiteelle ja vanhan ihmisen kokemukseen perustuvalle panokselle yhteiskunna eteen voi ainakin osa-aikaisesti saada suojaa ja rauhaa, kuin tonttu. Tontu asema ei siis ole kiipijämäisyä vaan ityserstäänselvää, jota kaikki eiväyt kuitebnkaan huomaa, ymmärrä, ja siksi tontun asuinpaikalla on väliä: jokin ympäristö vain sopii jonklinlaiseen elämään esim. sosiaalisesti, kulttuurillisesti ja pääelinkeinoiltaan.
"

* * *

15. joulukuuta

Blogger.com ei tuo näkyviin sivuja 15. ja 16. joulukuuta, kun blogia selaa, mutta tarkalla osoitteella ainakin ekalle pääsee: http://lainauksiatervola.blogspot.com/2018/11/15-joulukuuta.html


16. joulukuuta 

http://lainauksiatervola.blogspot.com/2018/11/16-joulukuuta.html

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti